Last Yoik- elokuva Kiasmassa 17.4. torstaina
Last Yoik- elokuva esitetään Helsingin Kiasmassa Grassroots- festivaaleilla torstaina 17.4. kello 17.20. Katso lisätiedot täältä.
Elokuvan kulusta maailmalla Elonmerkin sivuilla.
Last Yoik- elokuva meillä ja maailmalla
Hannu Hyvösen Last Yoik In Saami Forests? -elokuva esitetään tiistaina 21.2. Berliinissä Suomi-instituutin järjestämässä tilaisuudessa. Alkuvuodesta filmi näytettiin Inarin Skábmagovat -festivaalilla. Ruotsissa ja Norjassa Last Yoik on nähty valtakunnan televisiossa- Suomessa ei.
Ilmakuvia Inarista ja muualta
Miltä Metsähallituksen hakkuut näyttävät ilmasta? Katso ilmakuvia Inarista ja muualta Metsä-Lapista Flickr-sivuiltamme
Kessin puut savuna ilmaan
Metsähallitus myy suurimman osan Kessin erämaasta hakatuista satoja vuosia vanhoista männyistä lämpövoimalan hakkeeksi. Puut haketetaan, koska suuret metsäteollisuusyritykset eivät halua ostaa puuta, jonka hakkuista ei ole sovittu poronhoitajien kanssa.
Metsähallitus aloitti Kessin hakkuut
Metsähallitus on päättänyt jatkaa Inarin metsäkiistaa. Hakkuu alkoivat Kessin alueella 14.5. Hakkuualueet sijaitsevat noin kaksi kilometriä etelään Vätsärin erämaan rajasta, toistaiseksi yhtenäisenä erämaana säilyneellä alueella Kessijärven ja Paloselkäjärven välisellä alueella.
Hakkuita Muotkatunturin paliskunnan alueelle?
Metsähallitus aikoo aloittaa Inarin kiistahakkuut uudelleen lähes puolentoista vuoden tauon jälkeen. Laitos on ilmoittanut Muotkatunturin paliskunnalle suunnittelevansa hakkuita Laavuojan alueella Angelin tien lähellä. Muotkatunturin paliskunta vastustaa hakkuita, jotka kohdistuisivat poronhoidon kannalta tärkeille alueille poroerotusaidan läheisyydessä.
”Todettiin, että neuvottelut Metsähallituksen kanssa ovat edelleen pinnallisia ilman todellista merkitystä…”
Poromies-lehti 1/2007 raportoi Paliskuntain yhdistyksen hallituksen vuoden 2006 viimeisestä kokouksesta. Inarin tilanne ja Metsähallituksen hakkuut puhuttivat yhdistystä.
Luonnonvarasuunnitelmasta ei apua metsäkiistaan
Metsähallituksen eilen julkistama Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman päivitys osoittaa valtion edelleen yrittävän ratkaista Inarin metsäkiistaa väärillä keinoilla. Suunnitelman mukaan suurin osa kiistanalaisista metsistä jäisi edelleen hakkuisiin.
Metsähallituksen hakkuut Siuttajoella
Metsähallitus hakkaa erittäin arvokkaita jäkälä- ja luppolaitumia Muddusjärven paliskunnan kiellosta huolimatta Partakon Mutajärvellä. Paliskunnan mukaan Metsähallituksen kanssa käydyt keskustelut eivät olleet poronhoitolain mukaisia neuvotteluja, koska paliskunnalla ei ollut mahdollisuuksia vaikuttaa hakkuisiin.
Hakkuut uhkaavat jälleen Kessin erämaametsiä
Metsähallitus valmistelee kiistahakkuiden jatkamista Inarissa. Katso Matti Snellmanin kuvagalleria hakkuusuunnitelmien kohteena olevista Kessijärven ja Kiimasselän välisistä erämaametsistä Kessijärven itäpuolelta. Metsähallituksella on hakkuusuunnitelmia myös Paloselkäjärven itäpuolella Hannun Kotavaarassa sekä Kantolammella.
Ihmisoikeusliiton vuosiraportti paheksuu Metsähallituksen lausuntoja
Ihmisoikeusliitto on julkaissut "Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2005" -kirjan, jossa käydään läpi rasismiin ja etniseen syrjintään liittyviä tapahtumia ja tutkimuksia viime vuodelta. Raportissa käsitellään mm. Inarin metsäkiistaa.
Paliskunnat pettyneet luonnonvarasuunnitelmaan
Inarin paliskuntien tiedotteen 21.6. mukaan Metsähallitus ei vieläkään neuvottele metsäkiistasta. Uusi Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma on pettymys paliskunnille.
Metsähallitus valmistelee kiistahakkuiden jatkamista Inarissa
Metsähallitus on nauhoittanut hakattavaksi Hammastunturin ja Paatsjoen paliskunnan laidunmetsiä Haippakotavaarassa ja Kessissä. Hakkuista ei ole neuvoteltu paliskuntien kanssa. Haippakotavaaran suunnitelluilla hakkuualueilla on satoja uhanalaisten lajien esiintymiä. Myös lain erityisesti suojelemien lajien esiintymiä on merkitty hakattaviksi.
Sodankylän Peurakaira: saamenmaan eteläinen metsäerämaa
Sodankylän pohjoisosassa sijaitseva Peurakairan alue on Suomen laajin suojelematon metsäerämaa. Se on mukana toukokuussa julkaistussa Metsä-Lapin suojelemattomat metsäerämaat- raportissa.
Videodokumentti Inarin kiistasta YK:n alkuperäiskansafoorumissa New Yorkissa
Saamelaisneuvosto esittää Elonmerkki-osuuskunnan vastavalmistuneen videodokumentin Inarin metsäkiistasta New Yorkissa YK:n alkuperäiskansojen foorumin kokouksessa 15.-26.5.
Supon päällikön päättömät lausunnot Ylä-Lapin metsäkiistasta
Suojelupoliisin päällikkö Seppo Nevala sanoi Lapin radion haastattelussa 2.5. olevansa huolestunut Greenpeacen "laittomista" toimista Ylä-Lapissa. Nevala antoi jopa ymmärtää Greenpeacen käyttäneen väkivaltaisia menetelmiä, mikä olisi täysin järjetön ja asiantuntematon syytös keneltä tahansa. Kun valtakunnan korkea-arvoinen turvallisuusvirkamies esittää tällaisen lausunnon, on kyse myös ammattitaidottomuudesta. Greenpeace ei ole koskaan käyttänyt väkivaltaa, ja järjestön perusperiaatteet kieltävät sen jo lähtökohtaisesti.
Stora Ensolta odotetaan sitoumusta saamelaismetsäkiistassa
Stora Enson yhtiökokouksessa käsiteltiin 21.3.2006 yhtiön puunhankintaa Inarin saamelaisporonhoidolle tärkeistä metsistä. Yksityiset osakkeenomistajat toistivat jo edellisenä vuonna yhtiökokouksessa esillä olleen aloitteen lopettaa puunhankinta alueilta, joilla valtion metsänhakkuut loukkaavat poronhoitajien oikeutta elinkeinoonsa ja kulttuuriinsa. Nämä alueet ovat usein myös luonnonsuojelullisesti arvokkaita vanhoja metsiä.
Saamelaisdelegaatio Helsingissä
Helsingissä vieraili 20.-21.3. saamelaisdelegaatio, joka koostui Inarin paliskuntien edustajista ja saamelaisjärjestöjen luottamushenkilöistä ja työntekijöistä. Delegaatio osallistui metsäkiistasta järjestettyyn seminaariin ja vieraili eduskunnassa tapaamassa päättäjiä.
Greenpeacen työntekijää uhkailleelle sakkoja
Greenpeacen työntekijää Inarissa tappamisella uhannut mies tuomittiin tänään sakkoihin ja korvauksiin Lapin käräjäoikeudessa. Tuomittu joutuu 180 euron sakkojen lisäksi maksamaan 300 euroa korvauksia henkisestä kärsimyksestä sekä 1000 euroa oikeudenkäyntikuluja. Tappouhkaus esitettiin viime huhtikuussa. Otamme kaikki työntekijöitämme ja vapaaehtoisiamme kohtaan esitetyt uhkaukset aina vakavasti ja viemme ne poliisin tutkittaviksi.
Valtiovalta ei vieläkään ottanut vastuuta metsäkiistassa
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan Inarissa 13.2. esittämä ratkaisumalli saamelaisalueen valtionmaiden hallinnan järjestämisestä ei vakuuta valtion ymmärryksestä ja vastuusta Inarin metsäkiistassa. Korkeaoja vetosi neuvottelurauhan puolesta, mutta ei halua lopettaa valtion hakkuita kiistanalaisilla porojen laidunalueilla.
Puun kuljetukset teollisuudelle Inarin kiistametsistä
Metsähallitus aloitti tammikuun lopulla uudelleen puiden kuljetukset teollisuudelle Inarin kriittisen tärkeiltä porolaidunalueilta ja ikimetsistä. Kuljetukset oli keskeytetty marraskuussa 2005. Seurasimme viikoilla 5 ja 6 puutavaran kulkua metsistä rautatieasemille ja Metsä-Botnian Kemin tehtaalle. Puuta ajettiin viidellä rekalla kahden viikon ajan lähes vuorokauden ympäri. Lapin radiossa 9.2. haastatellun Metsähallituksen edustajan mukaan kiistametsistä ei ole kuljetettu kalikkaakaan puuta asiakkaille...
Inarin hakkuut esillä StoraEnson yhtiökokouksessa
Metsähallituksen hakkuut Inarin vanhoissa metsissä ovat esillä StoraEnson yhtiökokouksessa 21.3.2006. StoraEnso on Metsähallituksen puun suurin ostaja. Yksityiset osakkeenomistajat esittävät arvokkaiden alueiden puunhankinnan lopettamista. StoraEnso on korostanut paikallisia neuvotteluja ja ratkaisuja asiassa. Metsähallitus ei kuitenkaan neuvottele paliskuntien kanssa, vaan jatkaa hakkuita arvokkailla alueilla. Paliskunnat eivät osallistu meneillään olevaan luonnonvarasuunnitteluun.
Paperiteollisuudelta vaaditaan tekoja
Laaja rintama ympäristöjärjestöjä julkaisi tänään vision suuntaviivoista Euroopan paperiteollisuuden ohjaamiseksi kestävämmälle pohjalle Frankfurtissa Paper World -messuilla. Visio on ensimmäinen järjestöjen koskaan tekemä yhteinen aloite paperiteollisuutta koskien. Vision on allekirjoittanut 48 järjestöä 21 maasta. Suomesta mukana ovat Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF. Visiossa edellytetään toimia mm. vastuullisesta puunhankinnasta; Suomessa tämä koskisi mm. Inarin metsiä.
Maa- ja metsätalousministeriö johtaa harhaan
Maa- ja metsätalousministeriön tänään Helsingissä julkistama selvitys Suomen metsien suojelua koskevista prosesseista on harhaanjohtavaa mainontaa. Ministeriön antaman kuvan mukaan kansalaisilla ja sidosryhmillä olisi paljon vaikutusmahdollisuuksia metsien käyttöön. Osallistuminen ja kuulluksi tuleminen on kuitenkin eri asia kuin mahdollisuudet vaikuttaa tehtäviin päätöksiin.
Greenpeace ihmettelee metsäalan kannanottoja
Seitsemän metsäalan järjestöä esittivät tänään valtioneuvostolle vetoomuksen, jonka mukaan Ylä-Lapin metsäkiista tulisi ratkaista varmistamalla metsäalan edellytysten säilyminen samalla tasolla. Järjestöjen mukaan metsäsektoria ei tulisi ajaa alas Ylä-Lapissa.
Greenpeace kummastelee kannanottoa. Missään vaiheessa ei ole miltään taholta ehdotettu metsäsektorin alas ajoa. Kiistaa ei kuitenkaan voi ratkaista muuttamatta nykyistä metsätaloutta, sillä nykymuotoinen metsätalous on alueella niin sosiaalisesti kuin ekologisesti kestämätöntä.
Metsähallituksen hakkuut jatkuvat ja laajenevat
Metsähallitus on jatkanut hakkuitaan Inarin kiistanalaisissa vanhoissa metsissä. YK:n ihmisoikeuskomitean kielto lopetti hakkuut Nellimissä, mutta muilla kiistan kohteina olevilla alueilla hakkuut jatkuvat ja laajenevat koko ajan kirveenkoskemattomissa ikimetsissä ja porojen laidunalueilla. Hammastunturin paliskunnan Haippakotavaaran hakkuiden loputtua nyt hakataan Muddusjärven Pitkäjärvenvaaraa.
Kiista ihmisoikeuksista jatkuu
Pääministeri, presidenttiehdokas Matti Vanhanen mainitsi viime viikolla nettipäiväkirjassaan törmänneensä Lontoossa "propagandatietoon, jota levitetään Ylä-Lapin hakkuita vastaan." Vanhanen jatkaa: "Siellä paheksutaan sitä, että alkuperäiskansa on menettämässä vapaan oikeutensa metsästää poroja metsissä. Tällaiseksi ne viestit muuttuvat, kun tavoitteena on herättää paperin ostajat vastustamaan hakkuita." Lieneekö Lontooseen kiirinyt tieto siitä, että Saamelaisneuvoston edustajat tapasivat Ison-Britannian parlamentin ympäristölautakunnan (EAC) jäseniä Helsingissä? Matti Vanhasen tietolähde asiassa on mysteeri, mutta Saamelaisneuvoston tiedotteen mukaan lautakunnalle kerrottiin Suomessa loukkattavan alkuperäiskansan ihmisoikeuksia hakkaamalla saamelaiselle poronhoidolle tärkeitä laidunalueita neuvottelematta tasapuolisesti asianosaisten kanssa.
Protesti Stora Enson tehtaalla Alankomaissa
Greenpeacen aktivistit osoittivat varhain tiistaiaamuna mieltään Stora Enson puunhankintaa vastaan yhtiön tehtaan edustalla Wapenveldissa Alankomaissa. Ympäristöjärjestön kiipeilijät maalasivat Stora Enson logon uusiksi lisäämällä yhtiön seinään sanat Forest Crime. Mielenosoitukseen osallistui Greenpeacen aktivisteja neljästä Euroopan maasta.
Hakkuumäärien lasku Ylä-Lapissa kosmeettista
Lapin radion mukaan Metsähallitus aikoo vähentää hakkuita Ylä-Lapin alueella 135
000 kuutiometristä 110 000:teen kuutiometriin "lähivuosina". Hakkuumääran laskeminen on oikeansuuntainen toimenpide, mutta pääasia kiistan ratkaisemisessa on kuitenkin porojen laidunalueina elintärkeiden metsien jättäminen vahingollisten hakkuiden ulkopuolelle. Nyt ilmoitettu hakkuumäärän vähäinen lasku ei auta ketään, jos se ei vaikuta hakattavien alueiden valintaan. Hakkuut on rajattava pois niistä vanhoista mäntymetsistä jotka ovat ympäristojärjestojen ja paliskuntien arvokkaina pitämiä alueita. Hakkuumäärän vähentäminen on pelkästään kosmeettinen toimenpide, sillä liikelaitos ei ole tehnyt minkäänlaisia myönnytyksiä hakkuiden kohteena olevien alueiden suhteen. Metsähallitus on päinvastoin ilmoittanut, että kiistanalaisilla alueilla on useita leimikoita ja uusia on suunnitteilla.
Nellimin hakkuut keskeytettiin
Metsähallituksen ja ulkoministeriön tiedotteiden mukaan Nellimin hakkuut lopetettiin kello 15 tänään 16.11. YK:n suositus hakkuiden lopettamisesta tuli maanantaina 14.11. Laitos ehti aloittaa uudetkin hakkuut ja jatkaa vanhoja ennen päätöstä.
Metsähallitus ei piittaa YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksestä
Metsähallitus on YK:n suosituksesta huolimatta jatkanut hakkuita Nellimissä. "Ulkoministeriön ja Metsähallituksen tahallinen hidastelu ja piittaamattomuus kansainvälistä oikeutta kohtaan on törkeä. Tässä ei ole kyse ainoastaan saamelaisten ihmisoikeuksista ja ikimetsien suojelusta, vaan myös Suomen uskottavuudesta oikeusvaltiona", Greenpeacen tiedottaja Mikael Sjövall toteaa.
YK:n ihmisoikeuskomitea kielsi hakkuut Nellimissä
YK:n ihmisoikeuskomitea kielsi maanantaina Suomen valtiota jatkamasta hakkuita Nellimissä porojen laidunalueilla. Metsähallitus jatkoi hakkuita vielä keskiviikkona aamupäivällä.
Poromiehiltä vaaditaan miljoonaa euroa
Sanomalehti Kalevan mukaan Sodankylä-Inarin nimismies Kauno Fagerström on päättänyt Metsähallituksen oikeuteen haastaneilta kolmelta nellimiläiseltä poromieheltä vaadittavan vakuussumman. Vakuussummaksi on määrätty yli miljoona euroa, mikä muodostunee mahdottamksi maksettavaksi EU:n määrittelemän köyhyysrajan tuntumassa eläville poromiehille. Onko Suomessa vain varakkailla mahdollisuus saada tasapuolinen oikeudenkäynti valtion liikelaitosta vastaan?
Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin on todennut, että hakkuut pitäisi ehdottomasti keskeyttää ilman vakuussummaa oikeudenkäynnin ajaksi. Metsähallitus on kieltäytynyt noudattamasta Lapin käräjäoikeuden langettamaa toimenpidekieltoa Nellimissä vedoten asetettuun vakuussummaan, josta korvattaisiin Metsähallituksen tappiot mikäli poromiehet häviäisivät oikeudenkäyntinsä. Metsähallitus on aloittanut hakkuut nellimiläisporomiesten syöttöaidan sisällä.
Maa- ja metsätalousministeriö tiedotteestaan: "Ei ihan totta"
Maa- ja metsätalousministeriön edustaja on myöntänyt YLE:n Saamen
Radiossa, että ministeriön ja metsähallituksen 7.11. tiedotteissa
mainitut "neuvottelut" porotalouden kanssa eivät ole "ihan totta". Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tiedottessa 7.11. todetaan, että "myös neuvottelut porotalouden ja muiden sidosryhmien kanssa ovat käynnissä". Metsähallituksen tiedote 7.11. sanotaan puolestaan, että "vastakkaisista väitteistä huolimatta myös neuvottelut porotalouden ja muiden sidosryhmien kanssa ovat normaalisti käynnissä". Saamen radion haastattelussa ministeriön osastopäällikkö Aarne Reunala kuitenkin myöntää, että kesällä katkenneita neuvotteluja ei ole käynnistetty uudelleen.
Antares ei päässyt Lyypekin satamaan
Greenpeacen Kemissä maanantaina 7.11. saartama hienopaperilastissa ollut alus Antares ei tänä aamuna päässyt Lyypekin satamaan. Greenpeacen vapaaehtoiset useista eri maista, mukaanluettuna Suomesta, estivät laivan pääsyn laituriin aamulla noin 7.30 alkaen. Nelisenkymmentä aktivistia onnistui kumiveneistä laittamaan banderollin laivan kylkeen sekä roikkumaan satamaan johtavalta sillalta. Alus palasi ensin takaisinpäin, mutta päätti sitten yrittää laituriin. Mielenosoittajat pyrkivät estämään laivan purkamisen.
Metsähallituksen hakkuut loukkaavat saamelaisten ihmisoikeuksia
Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden ja valtio-oikeuden professori, YK:n ihmisoikeusraportoija Martin Scheinin totesi tiistaina Greenpeacen tiedoustilaisuudessa, että Metsähallituksen hakkuut loukkaavat saamelaisten ihmisoikeuksia. "Hakatessaan saamelaisten arvokkaita laidunmetsiä Suomi rikkoo Yhdistyneiden Kansakuntien kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta vuodelta 1966", Scheinin jyrähti. Myös Suomen porosaamelaisten sekä saamelaisneuvoston edustajat olivat mukana tilaisuudessa.
Samaan aikaan Vihreän liiton puoluesihteeri Ari Heikkinen vetosi pääministeriin, jotta tämä puuttuisi Ylä-Lapin tilanteseen. "On aivan uskomatonta, millä tavalla valtion viraston toiminta loukkaa poronhoitoelikeinoa ja kuinka röyhkeästi Metsähallitus kieltäytyy neuvottelemasta alueen paliskuntien kanssa", sanotaan Vihreiden kannanotossa.
Protesti vanhojen metsien puolesta Kemissä
Greenpeacen vapaaehtoiset protestoivat maanantaina varhaisesta aamusta lähtien Stora Enson Kemin tehtaalla saartaen hienopaperilastissa olleen Antares-aluksen ennen sen lähtöä Saksaan. Mielenilmaus oli vastalause Stora Enson piittaamattomalle puunhankinnalle. Yhtiö ei anna arvoa luonnonsuojelulle eikä poronhoidolle vaan jatkaa puunostoa kiistellyltä Ylä-Lapin alueelta. Osa Greenpeacen vapaaehtoisista ositti mieltään laiturilla, toiset taas saartoivat laivan veneiden, poijujen ja meressä uivien ihmisten avulla. Laivan kiinnitusköysiin sekä sen kyljelle kiipesi myös mielenosoittajia.
VIIMEISIMMÄT UUTISET:
23:00 Kaikki mielenosoittajat on vapautettu.
Metsähallitus ei noudata oikeuden päätöstä
YLE:n uutisten ja Suomen porosaamelaiset ry:n mukaan Lapin käräjäoikeus kielsi 26.10. päätöksellään Metsähallitusta jatkamasta porojen laidunalueiden hakkuita Inarin Nellimissä. YLE:n mukaan Metsähallitus ei kuitenkaan aio lopettaa hakkuita ennenkuin saa "lopullisen päätöksen" Inarin nimismieheltä. TV-uutisten mukaan Metsähallitus aikoo vaatia saamelaisporomiehiltä useiden satojen tuhansien eurojen korvauksia.
Paatsjoen ja Muotkatunturin paliskuntien tiedote 17.10.2005 Metsähallitus hakkaa jälleen metsälaitumia
Metsähallitus on aloittanut hakkuut Paatsjoen ja Muotkatunturin paliskuntien laidunmetsissä. Metsähallitus ei ole neuvotellut hakkuista paliskuntien kanssa, vaan ainoastaan ilmoittanut niistä vähän ennen hakkuiden alkamista. Paliskunnat ovat etukäteen toimittaneet Metsähallitukselle tiedon siitä, että kyse on olennaisen tärkeistä talvilaidunmetsistä.
Kessin hakkuut alkoivat
Metsähallitus aloitti hakkuut Kessin alueella lokakuun alussa. Paliskunnalle ei ilmoitettu hakkuista, vaikka Metsähallituksella on lakisääteinen velvollisuus neuvotella hakkuista poronhoidolle tärkeillä alueilla.
Metsähallitus tuhoaa jäkälämaita
Hakkuiden lisäksi maanmuokkaus ajaa porotaloutta ahtaalle. Tärkeiden laidunalueiden auraaminen raskaalla koneistolla aloitettiin Muddusjärven paliskunnan alueella lokakuun alussa.
Katso kuvia »
Saamelaisneuvosto vaatii StoraEnsoa lopettamaan kiistametsien puun ostamisen
Neuvosto on lähettänyt yhtiölle kirjeen, jossa se katsoo StoraEnson rikkovan ihmisoikeussopimuksia mikäli puun vastaanotto porojen laidunmetsistä jatkuu.
Lue kirje »
Saamelaisneuvosto paheksuu Inarin hakkuita
Saamelaisneuvosto kysyy presidentti Tarja Haloselta ja pääministeri Matti Vanhaselta, onko Inarin laidunmetsien tuhoaminen sitä esimerkillistä ihmisoikeuspolitiikkaa, jolla virallinen Suomi kehuskelee kansainvälisillä foorumeilla. Lue lisää: neuvoston tiedote »
Metsähallitus tuhoaa uhanalaisten lajien esiintymiä
Metsähallitus jatkoi kiisteltyjä hakkuita elokuun alussa. Laitos aloitti hakkuut Haippakotavaaran alueella, josta on löydetty useita kymmeniä uhanalaisten kääpälajien esiintymiä, joukossa luonnonsuojelulailla erityisesti suojellun lajien elinympäristö.
Metsähallitus lopetti neuvottelut
Metsähallitus päätti perjantaina 10.6. lopettaa neuvottelut Inarin paliskuntien ja saamelaiskäräjien kanssa. Laitos ilmoitti ettei sopimukseen voida päästä, ja että hakkuut laidunmetsinä arvokkailla alueilla aloitetaan elokuussa.
Kalottiakatemia käsitteli ilmastonmuutosta
Kalottiakatemian tämänvuotinen asiantuntijatapaaminen järjestettiin 26.-28.5. Inarissa. Sen yhteydessä järjestettiin kansalaisten avoin ja yleinen kuulemistilaisuus pohjoisten alueiden inhimillisen kehityksen tilasta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista alueella. Kuulemista pohjustettiin esittelemällä vuoden 2004 lopulla ilmestyneet raportit arkisen alueen inhimillisen kehityksen tilasta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista Pohjoiskalotilla.
Alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Inarissa
Ijahis Idja -musiikkitapahtuma järjestettiin Inarissa nyt toista kertaa. Tämän vuoden yöttömän yön musiikkijuhlan teemana oli saamelaisnuoret ja nenetsien musiikkikulttuuri. Nenetsit ovat yksi Venäjän alkuperäiskansoista ja samoin kuin saamelaiset nenetsit ovat perinteisesti saaneet elantonsa poronhoidosta.
Uusia kuvia galleriassa
Olemme viimeisen viikon aikana lisänneet kuva- ja videogalleriaan runsaasti uusia kuvia Inarin keväästä ja kevään tulosta niihin valtion metsiin, joita Greenpeace yhdessä poromiesten kanssa vaatii jätettäväksi hakkuiden ulkopuolelle.
Ministerin lausunnot eivät lupaa hyvää
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) vastasi maanantaina 16.5. eduskunnassa eräiden kansanedustajien Ylä-Lappi -aiheisiin kysymyksiin. Korkeaojan mukaan hakkuita Inarin paliskunnille kriittisen tärkeillä laidunmetsäalueilla jatketaan syksyllä. Lisäksi ministeri kertoi, että Metsähallitus pyrkii sovitteluratkaisuun paliskuntien kanssa mutta tavoitteena on metsätöiden jatkaminen normaalissa laajuudessa luonnonvarasuunnitelman tarkistustyön aikana.
Ivalon metsätyöntekijät levittävät väärää tietoa
Lapin Kansan uutisessa 13.5. kerrottiin Ivalon metsätyöntekijöiden lähettäneen Luonto-Liiton ja muiden ympäristöjärjestöjen tukijoille kirjeen, jossa näiden väitetään tukevan taloudellisesti Greenpeacen toimintaa. Jo lähtökohtaisesti on vaikea ymmärtää miksi Greenpeacea pienemmät järjestöt ylipäänsä haluaisivat antaa vähiä rahojaan itseltään pois. Kun Greenpeace ei ota lahjoituksia vastaan teollisuudelta ja valtioilta, ei ole edes teoriassa mahdollista että taloudellista tukea hyväksyttäisiin myöskään epäsuorasti, eli järjestöltä, joka rahoittaa osan toiminnastaan valtion ja yritysten tuella kuten Luonnonsuojeluliitolta, WWF:lta tai Luonto-Liitolta.
Porometsien hakkuut esillä Inarin tasavertaisuusseminaarissa
Saamelaismuseo Siidassa järjestettiin maanantaina 16.5. "Tekojen aika Tasavertaisuus todeksi tänään" -seminaari. Sen järjestivät yhteistyössä Saamelaiskäräjät ja SEIS-projekti, joka on EU-rahoitteinen eri ministeriöiden hanke yhdenvertaisuuden edistämiseksi yhteiskunnassamme. Seminaarin aiheena oli saamelaisten asema, syrjintää kieltävät lait, saamelaisnuorten tilanne ja yhdenvertaisuuden edistäminen suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Puhujiksi oli paikalle saapunut joukko sekä saamelaisten että eri järjestöjen ja ministeriöiden edustajia.
Greenpeacen leiri purettiin Anti-Terror -häiriköinnin saattelemana
Poliisi puuttui eilisiltana Greenpeacen leirin purkamista häirinneiden henkilöiden riehumiseen Inarin Nellimissä. Greenpeacen leirin purkua häirittiin tuttuun tapaan humalassa tönimisellä, päällekäymisellä, huutamisella ja tavaroita varastamalla.
Saamelaisalueen vanhojen metsien puolustaminen jatkuu
Greenpeace purkaa lähipäivinä Inarin Nellimissä sijaitsevan talviasuttavan metsäleirinsä tarpeettomana. Maaliskuussa Inarin Paadarskaidin metsäalueelle perustettu metsäasema siirrettiin Nellimiin huhtikuun alussa.
Saamelaisneuvoston täysi tuki Inarin poronhoitajille
Greenpeacen tiedotustilaisuudessa puhunut Kati Erikson totesi neuvoston tukevan yksimielisesti Inarin poronhoitajia tilanteessa, johon Metsähallituksen metsätalous on johtanut. Tähän päätökseen oli tultu neuvoston kokouksessa maaliskuun lopussa. Saamelaisneuvosto kutsuu myös muita saamelaisorganisaatioita perustamaan Saamelaiskoalition Inarin porosaamelaisten tueksi. Saamelaiskoalition tarkoituksena on osoittaa solidaarisuutta niille porosaamelaisille Inarissa, jotka ovat rohkeasti lähteneet taistelemaan kaikkien saamelaisten oikeuksien puolesta.
Protesti saamelaisalueen vanhojen metsien hakkuita vastaan Helsingissä
Greenpeacen aktivistit havainnollistavat tänään virkamiehille ja poliitikoille Inarin metsäkiistaa Helsingissä. Kuorma-autollinen Inarista valtion metsistä kerättyä hakkuutähdettä kipattiin aamulla maa-ja metsätalousministeriön portaille konkretisoimaan hakkuiden poronhoidolle aiheuttamia haittoja ja muistuttamaan mitä Suomen hienoimmista vanhoista metsistä jää hakkuiden jälkeen jäljelle.
Katso video (2,65 MB Windows Media)
Maankäyttöoikeudet saamelaisalueella edelleen ratkaisematta
Metsähallitus ja maamme ulkoasiainministeriö tiedottivat tänään YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksestä hylätä kahden saamelaisen poromiehen ja Muotkatunturin paliskunnan valitus Metsähallituksen Inarin kunnan Angelin alueella suorittamista hakkuista.
Vihreän liiton puheenjohtajaehdokkaiden kannanottoja Inarin metsäkiistaan
Tarja Cronberg: Greenpeace on tehnyt näkyväksi Ylä-Lapissa olevan konfliktin poronhoidon ja metsätalouden yhteensovittamisesta. Greenpeacen toiminta on avannut silmiä ja pakottaa osapuolet löytämään ratkaisun. Ympäristökiistoissa tärkein väline on neuvottelu.
Irina Krohn: Maailman näyttämöllä Suomen hallitus puhuu ihmisoikeuksista, kun kuitenkin omat asiat ovat hoitamatta. Suomi ei ole voinut ratifioida allekirjoittamaansa ILO:n sopimusta 169 itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoista vuodelta 1989, koska kysymys saamelaisten maaoikeuksista on edelleen ratkaisematta.
Lue lisää Vihreiden sivuilta
Metsäväen "informaatio" leirin perjantai-lauantai -yön toimintaa
Metsähallituksen metsureiden "Anti"-Terror-leirin uudet toimintamuodot: ihmisten tönimistä, vaaran aiheuttamista metsäkoneella, jokaöistä metelöintiä sireenein ja torvin. Greenpeacen teltan ja asuinkonttien vieressä metsässä ja tiellä ajeltiin perjantai-lauantai -yön pimeydessä metsäkoneella. Metsäkoneella on 20-50 metrin turvaetäisyys, mikä tarkoittaa sitä ettei konetta voi käyttää turvallisuuden vaarantumatta jos tällä alueella on ihmisiä. Ammattikuljettajan pitäisi tämä tietää. Konetta kuljettanut henkilö ei varmistanut onko konteissa tai teltoissa ihmisiä ennen kuin alkoi pimeässä ajella ympäriinsä leirissä. Kodassa nukkui yksi ihminen, konteissa useita. Koneella ajelu ei loppunut siihen että turvaetäisyyden sisällä oli ihmisiä.
Maria Sofia Aikio ja Niillas Somby puhuivat kirjailijoille Nellimissä
"Henkinen elämä on kulttuurin juuret", totesi Niillas Somby. "Oli älykästä aikanaan kieltää joikaaminen, väittää että se oli syntiä", hän sanoo. Puheensa aluksi hän esittää saliin kokoontuneelle väelle joiun, jonka hän kertoo olleen mahtava aikanaan. Maria Sofia Aikion mukaan taas kulttuurin juuret kasvavat maassa; "Kulttuurit perustuvat maahan". Saamelaisalueella luonnonkäyttökysymykset ovat vaikeita, sillä luonnon resursseihin kohdistuu yhä suurempia vaatimuksia. "On rajoitettu määrä luonnon resursseja ja enemmän ja enemmän ihmisä, jotka haluavat käyttää niitä, esimerkiksi metsiä", sanoi Aikio.
Kirjailijat tutustuvat kiistametsiin Inarissa
Kirjailijoita seitsemästä Euroopan maasta tutustuvat tällä viikolla Greenpeacen metsäkampanjaan Suomessa. Inariin suuntautuvalla matkalla tutustutaan vapaasti laiduntavaa poronhoitoa kohdanneisiin ympäristömuutoksiin ja vanhoihin metsiin. Saamelaiset Norjasta, Ruotsista ja Suomesta ja Inarin poromiehet kertovat vieraille saamelaisten luontosuhteesta, kulttuurista ja poronhoidosta. Maastossa tutustutaan sekä hakattuihin että hakkaamattomiin metsiin.
Niillas A. Somby metsäleirillä
Illalla myöhään leirillemme saapui vieraita Norjan puolelta, kun Niillas A. Somby puolisonsa Mardoeken ja pienen tyttärensä kanssa pystytti laavunsa Greenpeacen leirille. Eilen 11.4. laavu oli käydä pieneksi, kun leirille saapuneet paikalliset ja muualta kotoisin olevat vieraat sekä aktivistit koettivat mahtua sisälle Sombyn johtaman hienon saamelaisen seremonian ajaksi. Ovensuuhun jäänyt totesi olevansa siitä iloinen, sillä se osoitti hänen mielestään, kuinka monet ihmiset halusivat suojella metsiä. Seremonian tarkoitus oli pyytää siunausta näille metsille ja työllemme niiden suojelemiseksi, mitä Somby piti tärkeänä. Hän totesi vastaavanlaisia luonnon käyttöongelmia olevan myös muissa maissa saamelaisalueilla (Venäjällä, Ruotsissa ja Norjassa.)
Luontoväki pettynyt Ylä-Lapin metsäkeskustelun tasoon
Inarissa vuosikausia pattitilanteessa vellonut metsäkeskustelu kaipaa selkeämmin luonnonsuojelun arvoihin tukeutuvaa näkökulmaa. Keskustelu on keskittynyt poro- ja metsätalouteen. On unohdettu, että riidan keskipisteenä on alueita, jotka ovat koko Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen hienoja ja harvinaisen laajoja erämaisia metsäalueita, ja joiden virkistyskäyttö- ja imagoarvo koko Inarin kunnalle on tietoisesti unohdettu.
Informaation tarjontaa säännöstellään
Metsätoimihenkilöiden Tapani Pennanen tiedotti päivän Lapin Kansassa, että "Kaikki vieraat, myös Greenpeacen leiriin aikovat, ovat tervetulleita metsien miesten tukikohtaan mielipiteiden vaihtoon." Leiri onkin sijoitettu niin, että Greenpeacen leiriin tulevien on helppo siinä pysähtyä, sijaitseehan leiri Greenpeacen leiriin tulevan tien varressa. Leirit ovat näköetäisyyden päässä toisistaan.
Hakkuut aiheuttavat ongelmia Ruotsissakin
Ruotsissa asuvan Henry Svonnin mielestä Pohjois-Suomen ongelmat vaikuttavat tutuilta. Myös Ruotsissa poronhoito kärsii hakkuista. Hän toivoo, että myös Ruotsissa poronhoitajat ja Greenpeace voisivat tehdä yhteistyötä.
Ahdistelu ja tappouhkaukset varjostavat metsäneuvotteluja
Paliskuntain yhdistys, Metsähallitus ja Inarin paliskunnat jatkavat tänään Ivalossa neuvotteluja metsätalouden ja poronhoidon yhteensovittamisesta Ylä-Lapissa. Samaan aikaan Metsähallituksen palkkaamat metsurit ja toimihenkilöt ovat perustamassa nk. Anti-Terror-leiriä Nellimiin Greenpeacen metsäaseman välittömään läheisyyteen.
Ihmisten metsät
Inarin poronhoitajat ja heidän perheensä kertovat millaista on elämä poronhoidon parissa, miten se on muuttunut ja mitä haittaa hakkuista on poronhoidolle.
Greenpeacen metsäasema siirtyy Nellimiin
Greenpeacen Inariin maaliskuun alussa perustetun metsäaseman paikka on vaihdettu Paadarskaidista läntisestä Inarista itään Nellimiin.
Metsähallitus lopetti hakkuut Nellimin porojen tärkeillä laidunalueilla maaliskuun alussa metsäyhtiö StoraEnson pyynnöstä. Nellimin suunnalla on hakattu viime vuosina rajusti porojen tärkeitä laidunalueita. Alueen poronomistajat ovat suunnitelleet oikeustoimia Metsähallitusta vastaan oikeuksiensa turvaamiseksi. Metsähallitus on hakannut alueella siitä etukäteen ilmoittamatta. Poromiesten mukaan Metsähallituksen mainostamilla neuvotteluilla ei ole tähän asti ollut juuri mitään käytännön merkitystä.
Nellimin leiri: vahingossa pilkottu rakennuskelo ja muut yksinäiset puut
Greenpeacen Nellimiin siirtyneen leirin konttien aluspuiksi tulimme vahingossa pilkkoneeksi Metsähallituksen kaataman kelon. Tienpenkan sulavista hangista nostettu yksinäinen runko ei näyttänyt olevan matkalla tehtaalle eikä muualle myyntiin. Valitettavasti olikin. Greenpeacen aktivisti myönsi virheensä Metsähallituksen erätarkastajalle ja lupasi maksaa puun hinnan kunhan Metsähallitus sen ilmoittaa.
Porokuninkuusajot Inarissa
Porokuninkuusajot järjestettiin tänä viikonloppuna Inarissa 53. kertaa. Näihin perinteisiin kilpailuihin oli jälleen kokoontunut suuri joukko poroja ja ajajia eri puolilta Lappia. Porokuninkuusajot ovat tärkeä sosiaalinen tapahtuma, jossa eri paliskunnista tulevat poromiehet ja muut ihmiset voivat tavata toisiaan.
Laidunmetsien merkintää häiritään
Tärkeiden laidunmetsäalueiden merkitseminen jatkuu. Merkitsemisen yhteydessä otamme ylos tarkat koordinaatit jokaisen kyltin sijaintipaikasta. Viime aikoina jotkut ihmiset ovat ottaneet asiakseen poistaa kylttejä ja siirtää niitä paikkoihin, joilla ei ole mitään tekemistä Greenpeacen ja paliskuntien tekemien rajausten kanssa. Niitä on löydetty jopa yksityismaiden reunoilta.
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace tukevat saamelaiskäräjien ratkaisuehdotuksia metsäkiistaan
Porolaidunten riittävyys kiistan ydin
Ympäristöjärjestöt Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto tukevat saamelaispaliskuntien ja saamelaiskäräjien tiistaina esittämää näkemystä, jonka mukaan Metsähallituksen on aloitettava lakisääteiset neuvottelut paliskuntien kanssa poronhoidon edellytysten turvaamiseksi, että paliskuntien rajaamat alueet on jätettävä hakkuiden ulkopuolelle ja että Metsähallituslaista on poistettava toiminnan tuottovaatimus saamelaisten kotiseutualueella.
Stora Ensolta vaaditaan yhteiskuntavastuuta
Metsäyhtiö Stora Enson yhtiökokouksessa käsitellään tänään osakkeenomistajien aloitetta lopettaa puunhankinta saamelaisten kotiseutualueen kriittisen tärkeiltä laidunmetsäalueilta. Yhtiö on valtion liikelaitoksen Metsähallituksen suurin asiakas ja ostaa suurimman osan laitoksen saamelaisalueelta hakkaamasta puusta.
Saamelaismetsien kiistat ratkaistavissa
Tänään Helsingissä julkistetussa Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton raportissa "Ahtaalle ajetut Valtion hallinnoimien metsien suojelu, käyttö ja merkitys saamelaisalueella" ehdotetaan että saamelaisten kotiseutualueella valtion hallinnoimat metsät siirrettäisiin Metsähallituksen luontopalvelujen hallintaan, ja alueen metsätaloudelta poistettaisiin ehdoton kannattavuuden vaatimus. Tämä mahdollistaisi Metsähallituksen keskittymisen paikalliseen työllistämiseen ja poronhoidon edellytysten turvaamiseen lain mukaisella tavalla.
Yhteinen taideteoksemme: De nohká !
Tänään sunnuntaina viimeistelimme kolme päivää valmistelemamme taideteoksen Juutuanjoen jäällä. Paikalla oli Greenpeacen lisäksi toistakymmentä teoksen tekemiseen osallistunutta paikallista ihmistä; nuoria poronaisia ja -miehiä, perheitä lapsineen, meillekin uusia tuttavuuksia.
Laimea mielenosoitus Paadarskaidissa
Arviolta kuusi-seitsemän kymmentä ihmistä, joista osa oli metsureita, saapui eilen leiriimme banderolleineen. Jo aamusta oli traktori käynyt auraamassa tien mielenosoittajien bussia, ja muutamaa henkilöautoa varten. Mielenosoittajien lisäksi paikalla oli toimittajia lukuisista eri tiedotusvälineistä, mielenosoittajien omat kuvaajat, sekä poliisit, jotka seisoskelivat lumipenkan päällä. Olipa paikalle tuotu jokunen lapsikin, sekä kaksi poroa. Banderollit olivat pääosin vanhastaan tuttuja; kuten "Greenpeace, mene kotiin". "ja "Greenterror". Puhuja kertoi kaikkien näiden ihmisten haluavan elää täällä vastakin. Sanomaa näkyi olevan tuomassa monia tuttuja kasvoja, melkein naapureitakin.
Laidunalueiden merkitsemistä Angelin eteläpuolella
Tiistaina ryhdyimme merkitsemään kyltein tärkeitä porojen laidunalueita Angelin eteläpuolella Savuvaaran alueella. Apunamme oli kolme paikallista poromiestä moottorikelkkoineen. Ajoimme lounaaseen Angelin eteläpuolisten yksityismaiden ja Lemmenjoen kansallispuiston väliin jääville valtion maille, joilla hakkuita on jo tehty ja lisää on suunnitteilla. Aamu oli kirpeä ja aurinkoinen, joten lähdimme liikkeelle Muotkatunturin paliskunnan laidunmaille vasta yhdentoista maissa.
Mielenilmaus saamelaisporonhoidon ja metsien puolesta Roomassa
Greenpeace esitti tänään Suomen pääministerille vetoomuksen Saamenmaan porometsien puolesta meneillään olevassa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) metsäkokouksessa. Järjestön vapaaehtoiset dumppasivat FAO:n päämajan eteen puuhaketta ja levittivät katolta banderollin Stop Trashing Sámi Reindeer Forests.
Suomi syyllistyy kaksinaismoraaliin ihmisoikeuspolitiikassaan
Angeli/Geneve Greenpeacen aktivistit ja paikalliset poromiehet jatkoivat tänään neljättä päivää luonnonsuojelullisesti arvokkaiden porojen laidunmetsien merkintää Inarin Angelissa. Poromiesten ja Greenpeacen yhteistyönä maastoon viedään suomen- ja saamenkielisiä kylttejä, joissa kerrotaan metsien olevan arvokkaita porojen laidunalueita. Niissä viitataan Poronhoitolain 2§:ään, jonka mukaan valtionmaita ei saa käyttää siten että siitä on huomattavaa haittaa poronhoidolle.
Laidunmetsäalueiden merkitsemistä Angelissa
Eilen aloitimme Angelin laidunmetsäalueiden merkitsemisen ripustamalla kylttejä puihin alueiden rajoilla. Pääosin tärkeät laidunmetsät sijaitsevat Inarista Angeliin tulevan tien eteläpuolella ja Vaskojoen molemmin puolin.
Ihmisten metsät
Inarin poronhoitajat ja heidän perheensä kertovat millaista on elämä poronhoidon parissa, miten se on muuttunut ja mitä haittaa hakkuista on poronhoidolle.
Suomen metsäyhdistys levittää väärää tietoa
Suomen metsäyhdistys on tänään avannut uusittuina forest.fi -verkkosivunsa. Ajankohtaisesta Ylä-Lapin metsäkiistasta sivut sisältävät valheellista ja harhaanjohtavaa tietoa.
Vierailuja metsäleirillä
Maanantaina Metsähallituksen edustajat kävivät tarkastamassa leirin. Vaikka tarkastajat olivat tyytyväisiä leirin jätehuoltoon, saimme kuitenkin poistumismääräyksen 14.3. mennessä. Heti tiistaiaamuna käytiin kuitenkin tekemässä lupahakemus Ivalossa, jotta leiri saisi olla paikoillaan. Leirillä on käynyt vieraita ja uusia aktivisteja on tullut lähteneiden tilalle.
Boikottiuhkaukset kohdistuvat sivullisiin yrittäjiin
Lapin radio on tänään uutisoinut Greenpeacen nettilinkeistä. Päivän uutisten mukaan Ylä-Lapissa lietsotaan ostoboikottia "Greenpeacen kanssa toimivia poromiehiä ja ohjelmapalveluyrittäjiä kohtaan".
Greenpeace oli listannut verkkosivuilleen pohjoisen poronlihaa suoramyyviä yrityksiä ja ohjelmapalveluyrittäjiä edistääkseen paikallisiin olosuhteisiin tutustumista ja tukeakseen paikallista elinkeinotoimintaa. Greenpeace on halunnut välittää tietoa pohjoisen suoramyynnistä ja matkailusta tarjoamalla valikoiman linkkejä sivuillamme vieraileville tuhansille kävijöille.
Ylä-Lapin metsäkiistassa tarvitaan valtion toimenpiteitä
Metsähallituksen päätös keskeyttää hakkuut Nellimin tärkeissä laidunmetsissä on tervetullut välipäätös Ylä-Lapin metsäkiistassa. Greenpeace vaatii Maa- ja metsätalousministeriöltä selkeitä toimenpiteitä asian ratkaisemiseksi. Hakkuiden väliaikainen siirtäminen ei yksin riitä.
Hakkuut loppuivat Nellimissä
Aamun TV-uutisten mukaan Nellimin laidunmetsien hakkuut on lopetettu.
Kävimme perjantaina 4.3. tutustumassa hakkuualueisiin poromiesten, kyläläisten ja StoraEnson edustajan kanssa. Poromiehet ja kyläläiset korostivat metsien tärkeyttä porojen laitumina ja eränkäyntialueina ja kertoivat miten paljon Nellimin suunnan metsiä on jo hakattu.
Viikonloppu Paadarskaidissa
Tänään leirissä on ollut hiljaista, aamulla nukuttiin pitkään ja Ulvar, Hembo, Hanna sekä Hagen lähtivät kotimatkalle. Nellimissä ryhmämme on merkinnyt kyltein poronhoidolle tärkeitä alueita, joita sittemmin on esitelty hyvässä ymmärryksessä paperiteollisuuden edustajille.
Uudet tuulet
Kota on valmis ja siellä on jo kahtena yönä nukuttukin. Tukevat makuupussit pitävät kylmän loitolla. Makuualustoina toimivat hiljattain nyljetyt porontaljat, joissa on vielä mm. korvamerkit nähtävissä.
Lehdistökommentti Martti Puralle 4.3.
Tämän aamun Lapin Kansassa Sodankylän kunnanjohtaja Martti Pura on huolissaan Greenpeacen toiminnasta. - Pitäisikö antaa sodan jälkeen kasvaneiden nuorten metsien ränsistyä mieluummin kuin hakata osa Kemijärven sellutehtaan raaka-aineeksi, Pura kysyy. Puran kommentissa on kyse ilmeisestä väärinkäsityksestä. Greenpeace ja pohjoisen paliskunnat eivät ole esittäneet sodan jälkeen kasvaneiden nuorten metsien rauhoittamista, vaan nimenomaan kannustaneet nuorten metsien hoitoon.
Leiri on nyt valmistumassa lujaa vauhtia
Pystytimme antennin toisen kontin katolle ja nyt puhelin kuuluu Paadarskaidissa. Pilkoimme puita ja siivosimme varastokontin, jossa säilytämme työkaluja, haalareita ja muita tarvikkeita. Vessa valmistui lopulta, mikä helpotti elämää suuresti. Osa aktivisteista lähti dokumentoimaan hakkuita Nellimissä lähellä Venäjän rajaa. Iltapäivällä leirissä vieraili jälleen toimittajia haastattelemassa Mikaelia ja Oliveria. Grillasimme makkaroita nälkiintyneille toimittajille ja videokuvaajalle. Viime yönä neljä aktivistia yöpyi kodassa porontaljoilla makuupusseissa.
Palautetta maakuntajohtajalta ja Itä-Lapin kunnilta
Lapin radio uutisoi torstaina 3.3. että Itä-Lapin kuntien seutuseminaari paheksuu Greenpeacen yksipuolista informaatiota metsien talouskäytöstä Lapissa. Radion mukaan Itä-Lapissa pelätään, että Greenpeacen toiminta vaarantaa Kemijärven sellutehtaan puunsaannin ja tuhannet työpaikat Lapissa. Jälleen kerran kannanotoissa on unohdettu tosiasiat ja järjen käyttö.
Metsäleiri valmistuu Paadarskaidissa
Olemme nyt rakentaneet leiriä kaksi päivää. Eilen arktiset olosuhteet aiheuttivat ongelmia, sillä yksi kontteja tuovista rekoista ei tahtonut lähteä aamulla käyntiin, ja illalla toinen rekka ei päässyt ajamaan lumista metsäautotietä leiriin asti. Ongelmista kuitenkin selvittiin ja kontit saatiin iltaan mennessä paikoilleen. Kamiinoihin laitettiin tuli ja ryhdyttiin iltateen keittoon. Kamiina lämmittää kontin hyvin, vaikkakin yöllä lienee tarpeen herätä lisäämään puuta, muuten aamulla voi herätä kulmakarvat huurteessa. Ensimmäisenä päivänä leirissä yöpyi kuusi aktivistia.
Kansainvälistä huomiota saamelaisalueen metsille ja poronhoidolle
Greenpeace perusti tänään Inariin kansainvälisen metsäaseman kiinnittääkseen huomiota poroelinkeinolle haitallisiin valtion metsien hakkuisiin. Metsäleiri toimii tiedotustukikohtana Greenpeacen työntekijöille ja vapaaehtoisille kevään ajan.
Kuvia metsäaseman pystytystöistä ja maisemista Paadarskaidissa
Kuvaaja: Patrik Rastenberger/Greenpeace