- Metsähallituksen hakkuut Nellimissä ovat ristiriidassa Suomen ihmisoikeussitoumusten kanssa. Hakatessaan saamelaisten arvokkaita laidunmetsiä, Suomi rikkoo Yhdistyneiden Kansakuntien kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta vuodelta 1966. YK:n ihmisoikeuskomitea on myös todennut, että Suomi rikkoo kyseistä sopimusta salliessaan hakkuut alueilla, jotka ovat tärkeitä laidunmetsiä saamelaisille poromiehille, kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin totesi Greenpeacen tiedotustilaisuudessa.

Kolme Inarin Nellimin poromiestä ilmoitti 24.10. nostavansa kanteen Metsähallituksen hakkuista tärkeillä laidunalueilla. Lapin käräjäoikeus määräsi kaksi viikkoa sitten Metsähallituksen lopettamaan hakkuut kyseisillä alueilla oikeudenkäynnin ajaksi. Metsähallitus ei ole lopettanut hakkuita, vaan aikoo käyttää lain sallimaa mahdollisuutta vaatia poromiehiltä rahallista vakuutta hakkuiden lopettamista vastaan. Suuren vakuuden vaatimisella Metsähallitus voi estää poromiesten mahdollisuuden oikeudenmukaiseen ja mielekkääseen oikeudenkäyntiin.

Nellimin metsät on hakattu suurilta osin vuoden 1980 jälkeen. Porojen talvilaitumiksi sopivia metsiä on enää harvoina laikkuina. Metsähallituksen tämänhetkiset hakkuusuunnitelmat koskevat lähes kaikkia jäljellä olevia talvilaitumia.

- Poronhoito on saamelaiskulttuurin tärkein perusta. Valtion tulisi huolehtia, että poronhoidon oikeudet otetaan huomioon hakkuissa eikä huomattavaa haittaa poronhoidolle aiheudu. Kukaan ei kuitenkaan arvioi poronhoidolle aiheutuvia haittoja ennen hakkuita. Hakkuut vaarantavat perinteisen poronhoidon tulevaisuuden, koska nuoret pelkäävät ryhtyä vaikeaksi käyneeseen elinkeinoon, kertoo Juha Magga, Suomen porosaamelaiset ry:n puheenjohtaja.

- Saamelaisen poronhoidon ja valtion kiistassa on kysymys oikeudesta osallistua maankäyttöä koskevaan päätöksentekoon. Valtion hakkuut uhkaavat monilla alueilla tuhota perinteisen poroelinkeinon ja -kulttuurin mahdollisuudet elää, sanoo Pauliina Feodoroff Saaamelaisneuvostosta.

Saamelaisneuvosto on tänä syksynä aloittanut kirjeenvaihdon Stora Enson ja yhtiön listanneiden eettisten sijoitusindeksien (Dow Jones, FTSE4, Ethibel sustainability index) kanssa liittyen puun hankintaan poronhoidolle tärkeiltä laidunalueilta ja arvokkaista aarniometsistä.

- Stora Enso ostaa kriittisten tärkeiden laidunmetsien puun, vaikka se uhkaa perinteistä poronhoitoa ja saamelaiskulttuuria. Olemme vaatineet, että yhtiö poistetaan kestävää toimintaa mittaavien indeksien listoilta kunnes hakkuille on saatu yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt, Feodoroff jatkaa.

Lisätiedot:
Martin Scheinin, kansainvälisen oikeuden professori, Åbo Akademi, 040 508 9532
Juha Magga, puheenjohtaja, Suomen porosaamelaiset ry, 0400 246 468
Pauliina Feodoroff, Saamelaisneuvoston jäsen, 040 736 4475
Matti Liimatainen, metsäkampanjavastaava, Greenpeace, 0400 346 329
Mikael Sjövall, tiedottaja, Greenpeace, 050 3696 202

1) Martin Scheinin on Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden ja valtio-oikeuden professori. Hän johtaa myös Åbo Akademin ihmisoikeusinstituuttia ja toimii Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusraportoijana tästä vuodesta alkaen.