Pohjustuksen pitivät Joan Nymand Larsen Stefanssonin arktisesta instituutista Islannista, ympäristöneuvos Sauli Rouhinen ja Lapin yliopiston tutkija Bruce Forbes. Kuulemisen puheenjohtajana toimi Inarin kunnanjohtaja Reijo Timperi, joka valitteli, ettei Ivalon tulvatilanteen vuoksi ollut päässyt osallistumaan Kalottiakatemiaan.

Arktisen inhimillisen kehityksen raportin todettiin olevan ennemminkin tieteellinen arvio kuin uusien tutkimustulosten raportti. Se kertoo mm. arktisten alueiden talouden olevan kapea-alaista ja suhdanneherkkää, ja alueet ovat usein varallisuuden nettoviejiä. Luonnonvaroja käytetään hyväksi mutta hyväksikäytön vaikutuksia ei ole dokumentoitu juuri lainkaan. Päätäntävaltaa on koetettu siirtää paikallistasolle, mutta tuloksena on usein ollut kasvava dualismi alkuperäiskansojen oikeuksien ja valtionvallan välillä. Esimerkkinä mainittiin Saamelaiskäräjät, jonka yleisöstä puhunut sevettijärveläinen Liisa Holmberg totesi olevan vailla valtaa, vaikka sitä usein mielellään mainostetaankin saamelaisten oikeuksien puolustajana. Hän kysyi keneltä sevettijärveläiset voivat pyytää apua taistelun seutua uhkaavia kaivosyhtöitä vastaan, koska Saamelaiskäräjillä valtaa ei ole ja ”Greenpeacellekaan ei saa soittaa.” Kunnanjohtaja Timperi vakuutti Inarin kunnan vetävän samaa köyttä Saamelaiskäräjien kanssa, mutta kaikki yleisössä eivät vaikuttaneet vakuuttuneelta siitä, että kunta ja Saamelaiskäräjät vetäisivät ko. köyttä samaan suuntaan.

Ilmaston lämpenemisen vaikutuksia käsitellyt Bruce Forbes kertoi Kevon aluetta uhkaavan tunturikoivujen tuhoutumisen olevan suoraa seurausta ilmaston lämpenemisestä. Talvet eivät enää ole tarpeeksi kylmiä tuhotakseen tunturimittarin munia. Myös mm. vanhojen metsien sekä lajien katoaminen ekosysteemeistä ovat potentiaalisia uhkia. Lämpeneminen ei kuitenkaan uhkaa koko arktista aluetta samalla tavoin, vaan vaikutukset voivat olla erilaisia. Maankäytön muuttuminen tullee kuitenkin seuraavien muutaman vuosikymmenen aikana olemaan suurempi uhkatekijä perinteisille elinkeinoille kuin ilmastonmuutos. Porojen ylilaiduntaminen on Forbesin mukaan median luoma yksinkertaistettu termi, joka ei kuvaa asian oikeaa monimutkaisempaa todellisuutta oikein. Hän lainasikin venäläisen poronhoitajan Dmitri Khorolyan sanoja vuodelta 2001: Poronhoitajien huoli elinkeinonsa puolesta tulisi saattaa maailman tietoisuuteen.