Poroelinkeinon laidunmaita suojaavat saamelaisten kotiseutualueella poronhoitolaki, perustuslaki ja monet kansainväliset sopimukset. Kriittisen tärkeiden alueiden hakkuut ja muu haitallinen, laitumia kaventava maankäyttö ovat kuitenkin jatkuneet jo vuosikymmeniä.

Maa- ja metsätalousministeriön tulee ottaa vastuu ongelmien ratkaisemisesta. Ministeriön lakisääteisenä vastuuna on turvata poronhoito elinkeinona, ja se on vastuussa myös valtion metsätaloudesta. Silti ministeriö piilottelee liikelaitos Metsähallituksen selän takana.

- Inarin metsäkiistassa vastuullinen ministeriö on lähinnä vähätellyt porotalouden ongelmia ja pakoillut vastuutaan. Tutkimustiedosta ja poronhoitajien vetoomuksista huolimatta ministeriö ei ole halunnut myöntää metsien hakkuiden aiheuttavan vakavia ongelmia. Ratkaisut ja vastuu on sysätty paikallistasolle. Saamelaisalueen maankäytön ongelmia ei voida ratkaista liikelaitos Metsähallituksen suunnittelujärjestelmillä. Kysymys on laajemmasta asiasta: lainsäädännön sekä ihmisoikeussopimusten kunnioittamisesta, sanoo Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen.

Inarin metsäpaliskunnat kirjelmöivät maa- ja metsätalousministeriölle Inarin metsäkiistasta helmikuun alussa. Kirjeessään paliskunnat esittivät näkemyksensä siitä, miten ratkaisua pitäisi käytännössä hakea. Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF ilmoittivat ministeriölle tukevansa paliskuntien ehdotuksia. Ministeriö ei kuitenkaan ole vaivautunut vastaamaan paliskuntien kirjeeseen millään tavalla. Myöskään ympäristöjärjestöjen kirjeeseen ja neuvottelupyyntöön asiassa ei ole ministeriöstä reagoitu.

Inarin laidunmetsien hakkuita vastaan ovat ottaneet tänä keväänä kantaa mm. Ihmisoikeusliitto, Saamelaisneuvosto, Saamelaiskäräjät ja Suomen porosaamelaiset ry.

Inarin metsäkiistassa on kyse siitä, että valtion liikelaitos Metsähallitus hakkaa vanhoja metsiä, joiden merkitys on suuri sekä luonnonsuojelulle, virkistyskäytölle, luontomatkailulle että porotaloudelle. Kiistanalaiset alueet ovat pääsääntöisesti luonnontilaisia, satoja vuosia vanhoja mäntymetsiä. Hakkuut haittaavat perinteistä poronhoitoa: hakkuutähde vaikeuttaa jäkälän kasvua ja hyödyntämistä. Poron talviravintona tärkeä luppo kasvaa vain vanhoissa metsissä. Hakkuut johtavat keinotekoisen lisäruokinnan tarpeeseen ja porojen hallitsemattomaan liikkumiseen: tämä nostaa muutenkin taloudellisissa vaikeuksissa olevan elinkeinon kuluja.

Lisätiedot:
Matti Liimatainen, metsävastaava, Greenpeace 0400 346 329
Mikael Sjövall, tiedottaja, Greenpeace 050 369 6202
Paliskuntien kirjeet, kartat, valokuvia, haastatteluja ym. materiaalia: http://weblog.greenpeace.org/metsa